Helsingin toimistotilojen vuokrien ennustetaan nousevan seitsemänneksi nopeimmin

Toimistotilojen vuokrat kasvavat lähivuosina Helsingissä seitsemänneksi nopeimmin Euroopassa, JLL:n syksyn 2018 Nordic Outlook -raportti ennustaa.

syyskuu 13, 2018

Patoutunut kysyntä ja uusien toimistotilojen maltillisesti kasvava tarjonta nostavat Helsingin ykkösluokan toimistojen vuokratasoja lähivuosina keskimäärin 2,6 prosenttia vuodessa aina vuoteen 2022 asti.

JLL:n arvion mukaan Helsingin vuokratasojen kasvu on Euroopassa seitsemänneksi kovinta. Vauhdikkaimmin vuokrat nousevat vuosittain Madridissa (4,1 %), Amsterdamissa (3,5 %) ja Oslossa (2,9 %).

Helsingin ydinkeskustassa toimistotilan nettovuokra on tällä hetkellä keskimäärin 33,5 euroa neliömetriltä. Muualla Helsingissä vuokrataso on 24,5 euroa, Espoossa 21,5 euroa ja Vantaalla 20 euroa neliömetriltä.

Vuonna 2017 Helsingin ydinkeskustan vuokratasot nousivat peräti 8,2 %, paljolti uuden tai uusitun toimistotilan, kuten Kasarmikatu 21:n, ansiosta.

Yhä voimakkaampi kysyntä kohdistuu huippuluokan toimistotiloihin Helsingin ydinkeskustassa, korkeintaan 500 metrin päästä Helsingin rautatieasemalta. Monelle yritykselle edustava toimistotila on tärkeä edellytys osaavimman työvoiman rekrytoinnissa. Nämä tilat sisältävät yhä useammin saunoja, terasseja, pelihuoneita tai esimerkiksi jooga-tiloja.

 

Kauppakeskusten uudelleenmuotoutuminen jatkuu

 

Suomessa on valmistumassa lähivuosina useita kauppakeskushankkeita, vaikka kotimaisen ostovoiman odotetaan kasvavan vain maltillisesti. Uudet Helsingissä avautuvat keskukset, Tripla ja Redi, kasvattavat pääkaupunkiseudun ostoskeskuskapasiteettia noin neliömetriin/asukas vuosina 2019 ja 2020.

Samalla Suomeen on suunnitteilla ja syntymässä kolme uudenlaista outlet -ostospuistoa; Helsinki Outlet Vantaan Porttipuistoon, Kotka Old Port ja Zsar Vaalimaalle.

Yhdessä verkko-ostamisen yleistymisen kanssa nämä trendit johtavat siihen, että kauppakeskukset joutuvat roolittamaan itsensä uudelleen. Yhä useampi muuttuu "kaupunkimaiseksi keskukseksi", jossa on aiempaa enemmän ravintoloita ja vaikkapa coworking -tiloja.

Vuokratasot parhaissakin kohteissa ovat kasvaneet vain maltillisesti viime aikoina, eikä tähän ole nähtävissä muutosta lähitulevaisuudessa.

 

Logistiikkatilan määrä kasvussa

 

SLO:n Tuupakan jakelukeskuksen laajennus ja Finnairin lentorahtiterminaalin valmistuminen kasvattivat logistiikkakiinteistöjen määrää vuoden 2018 alkupuoliskolla noin 70 000 neliömetrillä. Vuoden toisella puoliskolla odotetaan valmistuvan huomattava määrä uutta tilaa, yli 270 000 neliömetriä. Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2018 valmistuu yli kaksi kertaa niin paljon logistiikkatilaa kuin vuonna 2017.

Logistiikkatilojen vuoden 2016 lopulla käynnistynyt vuokrien nousu on pysähtynyt, eikä vuokrien odoteta lähitulevaisuudessa kasvavan merkittävästi. Verkkokaupan kasvu ja liiketoimintaympäristön muutosten nopeutuminen on johtanut edelleen vuokrakausien lyhentymiseen.

 

Yhä laajempaa kiinnostusta Suomea kohtaan

 

Vuonna 2018 kiinteistökaupan transaktiovolyymit näyttävät tasaantuvan huippuvuoden 2017 jälkeen (10 mrd. euron kiinteistösijoitukset). Tammi-kesäkuussa Suomessa tehtiin noin 3,9 mrd. euron arvosta kiinteistökauppaa, joka sekin on historiallisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen korkea taso. Vuotta 2017 selittää 3,8 mrd. euron suuruinen Sponda-kauppa.

Suomen erityispiirre muihin Pohjoismaihin verrattuna on ulkomaisten sijoittajien merkittävä kiinnostus. Vuoden 2018 alkupuolella kansainväliset sijoittajat vastasivat noin 80 %:sta kiinteistökaupan volyymistä.

Tyypillisesti Suomi on ollut saksalaisten sijoittajien kiinnostuksen kohteena. Alkuvuoden aikana kotimaisia kiinteistöjä ovat ostaneet niin ranskalaiset (AEW, AXA ja Corum Asset Management), sveitsiläiset (Corpus Sireo), yhdysvaltalaiset (Round Hill Capital ja Morgan Stanley) kuin ruotsalaisetkin (SBB ja Castellum) sijoittajat.

Merkillepantavaa on, että ulkomaisten sijoittajien kiinnostus on kohdistunut edelleen korostetusti pääkaupunkiseutuun. Muutama heistä on kuitenkin aktivoitunut selvästi muuallakin Suomessa ja on mahdollista, että jatkossa ulkomaiset sijoittajat ovat aiempaa kiinnostuneempia myös erityisesti Turun, Tampereen ja Oulun hyvälaatuisista kiinteistöistä, joissa kilpailu on selvästi vähäisempää.

 

Lue koko raportti täältä.