Tyhjissä toimistoissa satojen miljoonien eurojen loukku

Niiden kaavoittaminen uuteen käyttöön voisi nostaa pääkaupunkiseudun kiinteistökannan arvoa sadoilla miljoonilla euroilla. Nykytilanne ylläpitää pk-seudulla Euroopan kärkitason vajaakäyttöä, JLL arvioi.

Toimistokiinteistöjen vajaakäytössä pääkaupunkiseutu on saanut maailmalla kyseenalaisen kunnian olla samassa sarjassa Moskovan, Ateenan ja Milano kanssa.

Vaikka vajaakäyttöaste on pääkaupunkiseudulla viime vuosina hieman laskenut, vajaakäytöllä olevien toimistokiinteistöjen kanta on edelleen kansainvälistä huippua. 2018 lopussa vajaakäyttöaste oli 11,8 prosenttia, mikä on kolmanneksi korkein luku Euroopassa heti Ateenan ja Milanon jälkeen.

JLL:n toimitusjohtaja Tapani Pirin mukaan merkittävä syy ongelmaan on se, että markkinoilla on huomattava määrä epäkurantteja toimistoja sijainneilla, joilla niitä ei saada vuokrattua jatkossakaan. Väestönkasvu, talouskasvu tai vuokrien laskeminenkaan eivät ongelmaa ratkaise, jos sijainti tai tilojen ominaisuudet eivät vastaa käyttäjien vaatimuksia. Joustavammat kaavat tai helpommat ja nopeammat käyttötarkoituksen muutokset edesauttaisivat ongelman purkamisessa.

"Suomessa on runsaasti 1970-80 -luvun toimistorakennuksia, jotka ovat juuttuneet ikävään kierteeseen: rakennuksen tekninen uusiminen nykystandardeja vastaavaksi maksaa liikaa ja nykykaava ei mahdollista rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta. Omistajilla ei usein ole muuta vaihtoehtoa kuin jättää rakennus rapistumaan", hän sanoo.

Tunnetuimmat tällaiset keskittymät sijaitsevat pääkaupunkiseudulla Pitäjänmäellä, Kilo-Sinimäen alueella ja Länsiväylän varressa. Siellä on JLL:n arvion mukaan noin 200 000 kerrosneliömetriä ajastaan jälkeen jäänyttä toimistokantaa.

Pääkaupunkiseudulla vanhentuneen ja tyhjentyneen toimistorakennuksen arvo on tyypillisesti noin 500 € neliömetriltä. Jos sääntely antaisi mahdollisuuden kehittää tonttia esimerkiksi asuntorakentamiseen, valmiin asuinrakennuksen neliöhinta nousisi JLL:n arvion mukaan jopa kymmenkertaiseksi.

Pelkästään noilla kolmella alueella rakennusneliön arvo voisi nousta noin 100 miljoonasta eurosta lähes miljardiin euroon. Satojen miljoonien eurojen kehittämispotentiaali jää nyt realisoitumatta. Koko pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa summa vielä selkeästi kasvaa, JLL arvioi.

"Tämä raha on pois kotimaisesta kansantaloudesta, jonne se kanavoituisi esimerkiksi maanomistajien tuottojen, kiinteistökehittäjien ja rakennusliikkeiden kautta sekä julkishallinnolle arvonnousun leikkauksina", Piri sanoo.

Hän toivoo, että kunnat suhtautuisivat kaavoitukseen nykyistä joustavammin.

"Uskon, että joustavampi suhtautuminen rakennusoikeuden käyttöön aktivoisi kiinteistöjen nykyisiä omistajia ja toisi Suomeen uusia niin kotimaisia kuin ulkomaisia kiinteistökehittäjiä. Nämä auttaisivat lieventämään vajaakäytöllä olevien toimistojen ongelmaa", hän sanoo.

JLL (NYSE: JLL) on maailman johtava toimitilojen asiantuntija ja Fortune 500 -yritys. Vuonna 2018 yhtiön kokonaisliikevaihto oli noin 16,3 miljardia dollaria ja nettoliikevaihto 6,5 miljardia dollaria. Yhtiössä työskentelee noin 90 000 työntekijää yli 80 maassa ja lähes 300 toimistossa.

JLL on samalla Suomen johtava kiinteistöasiantuntija, jonka noin 80 työntekijää palvelevat Suomen tunnetuimpia yrityksiä, kiinteistösijoittajia sekä kansainvälisiä asiakkaita.

JLL on rekisteröity tavaramerkki, jota käytetään Jones Lang LaSalle Inc. brändinä. Lisätietoja www.jll.com.